Toimin ennen yrittäjäksi ryhtymistä 12 vuotta kunnanjohtajana kahdessa eri kunnassa. Tänä aikana käytin lukemattomia tunteja tiedon hakuun, jotta päätöksiä voitaisiin tehdä numerofaktoihin pohjautuen. Jos halusi esimerkiksi selvittää, oliko oman kunnan palvelutuotanto tietyssä toiminnossa kustannustehokasta verrokkikuntiin nähden vai ei, edellytti se itse tehtävää tiedon keruuta ja sen yhdistelemistä. Kunnittaiset erot tilastoinnissa ja talousarvioiden sekä tilinpäätösten rakenteissa olivat niin suuria, että siltikään ei voinut olla varma vertailukelpoisuudesta.

Tiedolla johtaminen on kunnissa keskimäärin heikoissa kantamissa. Päätöksiä tehdessä sivuutetaan liian usein eri vaihtoehtojen vertailut ja kannattavuuslaskelmat. Ilman todennettavia numeroita päätös pohjautuu olettamaan, että valittu toteutustapa on oikea. Taustalla saattaa olla myös yksinkertaisesti haluttomuus tosiasioiden tunnustamiseen. Jos oma toiminta on jossakin tehotonta, sitä ei haluta nostaa päätöksentekijöille esille tai päättäjät eivät edes halua, että asiaan puututaan, koska pelätään leikkauksia palveluihin. Kun numerot eivät näy, voi sanoa, että hyvin menee.

Yleinen harha päätöksenteossa on, että toiminnan tehostaminen tarkoittaa leikkauksia, jolloin palvelut heikkenevät tai niitä ei ole saatavilla ollenkaan. Tätä mielikuvaa ylläpitävät konsultit, jotka tarjoavat kunnille leikkauslistoja ratkaisuksi taloushaasteisiin. Meillä Vertikalissa sanojen ”säästö” ja ”leikkaus” käyttäminen on kiellettyä. Tarjoamme ainoastaan tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtääviä palveluja, emme leikkauslistoja.’

Tutkimukset osoittavat, että tuottavuuden parantaminen parantaa samalla myös laatua ja päinvastoin. Laatujohtaminen onkin samalla sekä laadun että talouden johtamista, mutta tulokseen päästään toimintatapojen muuttamisen ja johtamisen kautta, ei heikentämällä tai poistamalla kuntalaisten palveluita.

Miksi sitten yhä leikataan ja saneerataan tuottavuuden parantamisen sijaan? Koska leikkaaminen on pitkäjänteistä tuottavuuden parantamista helpompi johtaa ja siinä viranhaltija saa siirrettyä vastuun päättäjille. Vuosittainen 1 – 2 % tuottavuusparannus niin, että asiakas ei huomaa palvelun heikentyneen tai kokee sen jopa parantuneen, olisi toki parempi, mutta haastavampi vaihtoehto.

Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestarivalmentaja Curt Lindströmin sanoin ”lite bättre”, vähän paremmin, johtaa onnistuneempaan ja pitkäkestoisempaan lopputulokseen kuin leikkauslistat. Varsinkin kun moni leikkauslista päätyy kokonaan tai osittain roskakoriin valtuuston lopullisessa käsittelyssä. Isojen sopeutusten täytäntöönpano on myös haastavaa, jolloin tehty päätös ei vielä takaa päätettyyn lopputulokseen päätymistä.

Organisaatio, joka asettaa itselleen riittävän korkeat tavoitteet, suoriutuu paremmin kuin matalilla tavoitteilla toimiva organisaatio tai sellainen, jolla ei ole mitattavia tavoitteita ollenkaan. Kustannuksia voi mitata, vaikuttavuutta voi mitata ja laatua voi mitata. Kunhan sitä ei tee liian raskaasti ja mittaroi vain olennaisen.

Tuottavuuden parantamiseen helpoin ja edullisin aputyökalu on Vertikalin kehittämät visuaaliset tietokannat, joita on nyt 9 ja keväällä julkaistaan kymmenes, erikoissairaanhoidon tietokanta. Jos laskisin, kuinka monta työtuntia olisin säästänyt, jos aikanaan kunnanjohtajavuosina minulla olisi ollut tällaiset visuaaliset tietokannat käytössä, saisin vain pahan mielen. Siksi keskitynkin nyt sen korostamiseen, että enää viranhaltijan ei tarvitse olla numeroista innostunut talouspersoona voidakseen johtaa parempaa tuottavuutta, vaan tiedot ovat helposti ja nopeasti saatavilla valmiista tietokannoista, jolloin aikaa vapautuu muutoksen johtamiseen ja vuorovaikutukseen.

Kumpi näistä kuulostaa paremmalta talousvaikeuksista kärsivässä kunnassa; leikataan 10 % kuntalaisten palveluista tai tuotetaan nykyiset palvelut 10 % tuottavammin, jolloin entiset palvelut ovat edelleen saatavilla? Hämmästyttävän usein valitaan ensimmäinen vaihtoehto. Unohtakaa se ja alkakaa johtaa laadun sekä tuottavuuden parantamisen kautta. Alkuun pääsee helposti ja edullisesti Vertikalin visuaalisilla tietokannoilla. Lisäksi löytyy SPB-malli, Skenaario-tulevaisuustyökalu, räätälöityjä visualisointeja, kuntakohtaisia laskentapalveluja sekä laadun ja tuottavuuden johtamisen koulutusta asiantuntijapalveluineen. Kaikki välineet tuottavuuden parantamiseen laatua samalla kehittäen ovat olemassa.