Millaisessa päiväkodissa on kivaa?  Laatu lasten kokemana

Heidi Hietala ja Piia Roos

 

Huhtikuun blogimme teema on pedagoginen. Blogi tarkastelee lapsille suunnattujen kyselyjen tärkeyttä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa, ja oikeastaan myös niiden vähyyttä Suomessa!

Varhaiskasvatuksen laatua on tutkittu Suomessa paljon, mutta suurimmaksi osaksi tutkimuksissa tietoa on kerätty joko lasten vanhemmilta tai varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Sen sijaan lasten kokemuksia ei ole Suomessa juurikaan kartoitettu heidän itsensä tuottaman tiedon valossa. (Roos 2015; Lapsibarometri 2018). Selvitykset ovat myös osoittaneet, että Suomessa tutkitaan selvästi vähemmän taaperoikäisten lasten kehitystä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lasten äänen laajemmalle kuulemiselle on siis selkeästi tarvetta.

On melko erikoista, että tilanne on Suomessa tämä, sillä varhaiskasvatustamme ohjaavat asiakirjat velvoittavat lapsen äänen kuulemiseen osana suunnittelun ja arvioinnin prosesseja. Lapsen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia turvataan maassamme myös lainsäädännöllä vahvasti. Jo perustuslakimme (731/1999) on kirjattu, kuinka lapsen tulee voida vaikuttaa kehitystään vastaavan tason mukaisesti itseään koskeviin asioihin. Tämän ohella korostetaan, kuinka lasten tulee pystyä olemaan yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä. Heillä on yhtäläinen oikeus saada tietoa, muodostaa ja ilmaista näkemyksiään kuin kenellä tahansa meistä. (Esim. Pelastakaa lapset ry 2020.) Pienten lasten tuottama tieto on toki erilaista kuin meidän aikuisten, mutta aivan yhtä arvokasta. Lapset myös yllättävät lähes poikkeuksetta kerronnan taidoillaan, kun he siihen mahdollisuuden saavat.

”Lasten kuulemisen tulisi olla lähtökohta lasten ja aikuisten väliselle vuoropuhelulle, eikä olla luonteeltaan vain tilapäistä (Lasten oikeuksien komitea 2020)”.

Lapsia kuulemalla saamme arvokasta tietoa siitä, millaisessa päiväkodissa heidän mielestään on kivaa. Samalla lasten kuuleminen edistää heidän osallisuuttaan ja antaa lapselle kokemuksia siitä, että juuri hänen mielipiteensä ja samalla myös hän itse on arvokas ja tärkeä.

”Lapsen mielipiteiden kysyminen tukee heidän osallisuuttaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Lapsen äänen kuuleminen voi avata aikuiselle tuoreempia käsityksiä kuin aikuisten omat ajatukset käsiteltävästä asiasta.”

Lapsilla on siis yksiselitteinen oikeus ilmaista näkemyksiään, aivan pienimmätkin lapset mukaan lukien. Me päätimme mahdollistaa tämän heille arviD -kyselyiden muodossa, vaikka lähtökohtaisesti tiesimmekin tehtävän haasteellisuuden. Melko usein ennalta ajatellaan, että lasten kokemusten tavoittaminen on hyvin aikaa vievää. Samoin saatetaan ajatella, että lasten kokemusmaailman äärelle pääseminen on mahdollista vasta silloin, kun lapset kykenevät itse sanallisesti niistä kertomaan. Mielestämme tämä kuitenkin antoi mielenkiintoisen lähtökohdan uudelle tavalle rakentaa arviointimenetelmiä.

WEB-pohjaisten lasten arviD -kyselyiden taustalta löytyy joukko varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja ne on suunniteltu Karvin laatuindikaattorit huomioiden (Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit – Karvi.fi). Kyselyt mahdollistavat kaikkien lasten äänten kuulemisen ikä- tai kehitystasosta riippumatta. Kyselyiden avulla kerätyn palautteen perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuvaa lasten kohtaamasta varhaiskasvatuksen laadusta. Arvioinnin tulokset nostavat esiin konkreettisella tavalla pedagogiikan onnistumiset ja kehittämistarpeet. Tältä pohjalta kehittämistoiminnan suunnittelu saa selkeät raamit.
 
Alkujaan arviD -arviointeja käytettiin tutkittaessa kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen laatua. Tänä vuonna tarjoamme uutuutena lasten arviD -kyselyyn viisi spesifiä kyselypohjaa, jotka on kohdennettu varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän lisäksi on mahdollista rakentaa kysely kohdennetusti yksittäisen päiväkodin tai kunnan omista tarpeista käsin. Voimme esimerkiksi keskittää kyselyn koskemaan jotakin pedagogista hanketta, mikä kunnassa on ollut käynnissä. Mikä olisikaan ajankohtaisempaa, kuin kartoittaa ennen kaksivuotisen esiopetuksen pilotoinnin aloittamista lasten kokemuksia ja verrata niitä pilotoinnin jälkeisiin kokemuksiin!

”Referenssikuntien palautteen perusteella arviD -arviointi on nopeaa ja helppoa. Se toimii!” 

Kaikille meistä, niin pienille kuin isommillekin, on yhtä tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi, joten eiköhän laiteta Suomen tilastot kuntoon ja keskitytä tulevina vuosina myös lasten ajatusten ja toiveiden suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen kuulemiseen.

 

Lähdeviitteet:

Lapsibarometri+2018.pdf (lapsiasia.fi)  

Lapsen oikeuksien valitseminen – Pelastakaa Lapset ry

Lasten oikeuksien komitea – Lapsenoikeudet.fi

Suomen perustuslaki 731/1999 – FINLEX ®

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (oph.fi)

Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit – Karvi.fi
Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta (tuni.fi)

WEB – pohjainen lasten arviD -kysely tarjoaa kaiken ikäisille lapsille soveltuvan keinon kysyä, mitä lapselle kuuluu
ja miten lapsi kokee varhaiskasvatuksen laadun.

 

Lue lisää arviD – kyselyistä täältä